Kaikki aiemmin paperille kirjoittamani päiväkirjat ovat olleet johonkin projektiin (suom. tekeleeseen) liittyviä työpäiväkirjoja. Ne ovat kuitenkin jääneet hahmoltaan epäsuhtaisiksi, kun joihinkin yksityisseikkoihin on tullut kiinitetyksi luonnottoman paljon huomiota ja suuret linjat ovat jääneet kirjoittajan päähän.
Työskentelytilanteessa ne ajavat asiansa, mutta muistoina ne usein herättävät vain kummastusta siitä, miten tällaisen tekeleen varassa saatiin mitään valmista aikaan.
Suurin päiväkirjanomainen projekti oli nuoruus, jolloin tuli piilotettua tutut, tunteet, kuvitelmat ja haaveet runomuotoiseen tajunnanvirtaan, josta sorvattiin rokkibändille laululyriikkaa.
Vapaus se tuolloinkin kansaa johdatteli tietämättä itsekään minne.
Kommentit